Kunnat ja alueet ovat suurten muutosten kourissa. JHL:n päätavoite kevään vaaleissa on pelastaa julkiset palvelut.
Riittääkö varhaiskasvatukseen hoitajia ja synnytyssaleihin laitoshuoltajia? Millaista hoitoa isovanhempasi saa hoivakodissa?
Kevään kunta- ja aluevaaleissa valitaan päättäjät, joiden käsissä on palveluiden tulevaisuus. Ennakkoäänestys alkaa 2. huhtikuuta ja vaalipäivä on 13. huhtikuuta 2025.
– Alue- ja kuntavaaleissa ääni painaa tuplasti, koska vaaleja on kerralla kaksi. Uurnille kannattaa siis lähteä, yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala JHL:stä toteaa.
Sekä kunnissa että hyvinvointialueilla eletään nyt suurten muutosten aikaa. Esimerkiksi työvoima- ja elinkeinopolitiikka siirtyi vuodenvaihteessa kunnille, kun TE-toimistot lakkautettiin. Hyvinvointialueet aloittivat vasta vuoden 2023 alussa ja niitä kuritetaan valtavilla säästöillä.
Mauriala toteaa, että myös muutokset ovat syy äänestää.
– Tilanteessa, jossa muutoksia on paljon, poliittisilla päätöksillä on tavallista suurempi merkitys.
Lue lisää: Kuntien palkkoihin tulossa jättimylläys – Tällaisia muutoksia voit odottaa palkkanauhaasi
JHL haluaa pelastaa palvelut
Ammattiliitto JHL:n tärkein vaalitavoite on pelastaa palvelut. Liitto haluaa, että jokainen Suomessa asuva pääsee tulevaisuudessakin käyttämään julkisia palveluita.
Jotta näin kävisi, kuntiin ja hyvinvointialueille pitää jatkossakin riittää laaja joukko osaavia ammattilaisia. Liitto haluaa palkat, työolot ja johtamisen kuntoon sekä työntekijöille mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä.
– Kaikissa JHL:n tavoitteissa katsotaan julkisia palveluja työntekijöiden, erityisesti JHL:n jäsenten näkökulmasta, Mauriala avaa.
Liiton mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi jatkossakin tuottaa julkiset palvelut pääosin itse. Näin toimintoja voidaan toteuttaa joustavammin kuin ulkoistettuna. Yritykset ja kolmas sektori voivat täydentää palveluita.
Kaikki tämä vaatii riittävän rahoituksen varmistamista sekä kunnille että alueille.
– Koska kunnilla ja alueilla on itsehallintonsa, samoja ratkaisuja ei voi esittää kaikkialle. Tavoitteemme on, että kaikissa kunnissa ja alueilla mietittäisiin meille tärkeitä teemoja ennakoivasti.
Huoli työvoimapulasta julkisella sektorilla kasvaa
Julkista sektoria uhkaa paheneva työvoimapula. Tähän myös JHL pyrkii tavoitteellaan reagoimaan.
Vuosi 2012 oli viimeinen vuosi, kun työelämään tulevat ikäluokat olivat yhtä suuria kuin eläköityvät. Sen jälkeen eläköityviä on ollut suhteellisesti enemmän. Kunnista eläköityy 2020-luvun kuluessa yhtensä joka kolmas työntekijä, hyvinvointialueilta joka viides.
Palvelun tarve siis kasvaa, mutta väkeä tekemässä on vähemmän.
– Jos työhyvinvointia ja työehtoja ei saada parannettua, joudumme pian kysymään, houkutteleeko julkisen sektori enää alanvalintaa miettiviä nuoria, Mauriala huomauttaa.
Varsinkin terveydenhuollon työvoimapula on jo nyt vakiovieras otsikoissa. Tunnetut ja suuret ammattialat, kuten sairaanhoitajat ja lääkärit, saavat palstatilaa helpommin kuin taustalla toimivat tukipalvelut.
– Tukipalveluja ei saisi unohtaa, sillä ilman niitä mikään ei toimi. Lääkäri ei leikkaa, jos kukaan ei ole siivonnut leikkaussalia tai puhdistanut välineitä.
Tukipalveluja ovat myös esimerkiksi potilasasiakirjoista huolehtivat arkistopalvelut ja potilastietojärjestelmistä vastaava ICT-tuki.
Henkilöstöjaostot ja palkitseminen avuksi
Työn tehostamista on väistämättä edessä. JHL:n mielestä mennään metsään, jos työntekijät sivuutetaan. Liitto haluaa jokaiseen kuntaan ja hyvinvointialueelle henkilöstöosaston. Siinä työntekijäjärjestöjen, kunnan tai alueen johdon ja kunnanhallituksen edustajat yhdessä loisivat näkemyksen toimivasta henkilöstöpolitiikasta.
– Tuottavuuden lisäämisessä työntekijät tekevät aina osansa. Siksi heitä pitää myös kuulla, Mauriala sanoo.
Hänen mukaansa erillinen toimielin takaisi henkilöstön edustuksen työn kehittämisessä pysyvästi.
– Jos jaostoja ei ole ja vain henkilöstöjohtaja kehittää työtä, riski työnantajan saneluun kasvaa.
– Tuottavuutta ei synny säästöillä ja kiristämisellä, vaan tavoilla tehdä arjen työtä fiksummin.
Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala, JHL
Liitto esittää uutena ratkaisuna julkiselle sektorille palkitsemisjärjestelmän kehittämistä. Vesa Maurialan mukaan tällä hetkellä palkitseminen on lähes olematonta.
– Kun työntekijät huomaavat työssään tehostettavaa, heille kuuluisi palkkio. Tuottavuutta ei synny säästöillä ja kiristämisellä, vaan tavoilla tehdä arjen työtä fiksummin. Työntekijät usein tietävät keinot parhaiten.
Tänä keväänä liitto kokoaa aktiivejaan yhteen pohtimaan, mistä työntekijöitä pitäisi palkita. JHL:ssä mietitään myös, miten henkilöstörahastot sopisivat julkiselle sektorille.
Ennakkoäänestys käydään kotimaassa 2.–8.4.2025, ulkomailla 2.–5.4.2025. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13.4.2025.
